Keski-Suomen Syöpäyhdistys on toiminut syöpään sairastuneiden ja läheisten hyväksi jo 65 vuotta!

Yhdistyksen ja syöpäjärjestöjen taival näinä vuosikymmeninä osoittaa rohkeaa edelläkävijyyttä ja ajan tarpeisiin vastaamista.  Alla tiivis kooste vuosikymmenistä tähän päivään.

 Syöpäsairauksia esiintyi jo esiteollisena aikana, mutta ne näyttelivät varsin merkityksetöntä roolia tuberkuloosin, punataudin, lavantaudin ja kurkkumädän rinnalla.  Kuolleisuus oli korkealla, ihmiset kuolivat nuorina tai parhaassa työiässä. Harva saavutti niin sanotun ”syöpäiän”. Syövästä ei keskusteltu, eikä se noussut yhteiskunnalliseksi ongelmaksi. Elintason nousu 1930-luvulta alkaen paransi väestön terveydentilaa. Ihmiset elivät pidempään, ja samalla riski sairastua syöpään kasvoi. Tautitilastot sekä tieto syöpätautien yleisyydestä kuitenkin puuttuivat, ja järjestöt korostivat tiedon keräämisen tärkeyttä.

1930-luvulla kansanterveyskeskustelu vilkastui.  Suomen Syöpäyhdistys perustettiin 1936.  Syöpärekisteri käynnistyi 1952 lahjoitusten, keräysten ja arpajaisten tuella.  Syöpäjärjestöt pitivät Syöpärekisteriä yllä yhdessä lääninhallituksen ja tilastollisen päätoimiston kanssa. Kansainvälisesti huippuluokkaa oleva rekisteri on siitä lähtien tarjonnut mahdollisuudet sekä syöpätutkimuksen että syövän hoidon kehittämiseen. Suomen Syöpärekisteri ylläpitää tietokantaa kaikista Suomessa vuodesta 1953 alkaen todetuista syöpätapauksista. Se on myös syöpätautien tilastollinen ja epidemiologinen tutkimuslaitos, joka tekee tiivistä kotimaista ja kansainvälistä yhteistyötä.

1950-1960-luvuilla suhtautuminen syöpään muuttui. Syöpä koettiin kansalliseksi ongelmaksi. Tärkeätä roolia tässä esittivät joukkotiedostusvälineet, jotka ottivat syövän vastaisen taistelun asiakseen. Lisääntyvän julkisuuden myötä myös poliitikkojen oli otettava ongelma aiempaa vakavammin huomioon. Yksi käännekohta syövän torjunnassa tapahtui vuonna 1955, kun presidentti J.K Paasikivi ohjasi 85-vuotispäivänsä kunniaksi osoitetut kunnianosoitukset syöväntorjuntayöhön.

 Keski-Suomen Syöpäyhdistys perustettiin marraskuussa 1956

Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen perustava kokous pidettiin 22.11.1956. Puheenjohtajaksi kutsuttiin lääkäri Olli Valtonen. Tärkeiksi hahmoiksi kohosivat myös Kalervo Airaksinen ja Eino Palovesi, jotka vaikuttivat toiminnassa pitkään ja näkyvästi.

Keski-Suomen Syöpäyhdistys perusti hoitokodin syöpäsairaille 1950-luvun lopulla

1950-luvulla Keski-Suomen uudesta keskussairaalasta syöpäpotilaat saivat jo röntgenhoitoa. Suurin osa potilasta oli kuitenkin maaseudulta, eivätkä he voineet käydä hoidoissa päivittäin. Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen ensimmäinen ponnistus oli hoitokoti yhteistyössä Reumaliiton paikallisosaston kanssa. Tukea saatiin myös Raha-automaattiyhdistykseltä sekä kunnilta. Hoitokoti tarjosi potilailleen majoituksen lisäksi lääke- ja yleishoidon keskussairaalan antaessa erikoishoidon. Hoitokodin ylläpito siirtyi Syöpäjärjestöille vuonna 1962.

 Keski-Suomen Syöpäyhdistys oli perustamassa sädesairaalaa 1960-luvulla

Keski-Suomen uusi keskussairaala valmistui 1954. Varsinainen sädesairaala kuitenkin puuttui, ja Suomen Syöpäyhdistys alkoi suunnitella sädesairaalan rakentamista Jyväskylään. Siitä tuli Keski-Suomen Syöpäyhdistykselle taloudellisesti ja työmäärältään koko vuosikymmenen suurin hanke. Rahoitusta saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä, kunnilta, Suomen Syöpäyhdistykseltä, keräystuotoista ja lahjoituksista. Suurin osa kustannuksista katettiin kuitenkin ottamalla velkaa.  Sädesairaalan vihkiäiset pidettiin marraskuussa 1967. Syöpäjärjestöjen ansiosta maahamme syntyi suuri määrä uusia syövänhoitopaikkoja, ja sädesairaalan perustaminen oli yksi ehdottomasti suurimpia saavutuksia keskisuomalaisessa sairaanhoidossa. Monivaiheisten neuvotteluiden jälkeen sädesairaalan ylläpito siirtyi keskussairaalan kuntainliiton hallintaan 1969, ja julkisen sektorin vastuulle siirtyi yhä enemmän vastuuta mm. syövän hoidosta. Senkin jälkeen yhdistys toimi sädesairaalassa potilaiden viihtyvyyden edistämiseksi ja piti mm. kahviota aina vuoteen 1994 saakka.

Syöpäyhdistykset terveyden edistämisen parissa 1970-luvulta alkaen

Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen toiminnassa alkoi uusi suunta, kun sädesairaala siirtyi kuntainliitolle. Voimavaroja ja aikaa vapautui muun muassa terveyden edistämiseen ja valistustyöhön. Yhdistyksen puheenjohtaja Matti Mäntylän kaudella siirryttiin perinteiseen kansanterveystyöhön. Yhteistyö julkisen sektorin ja muiden järjestöjen kanssa kehittyi huomattavasti, mikä oli tärkeää mm. valistusmateriaalin levittämisen vuoksi. Yhdistyksen työmäärä ja toiminta kasvoivat, ja ensimmäiseksi toiminnanjohtajaksi valittiin vuonna 1974 sairaanhoitaja-kätilö Ulla-Maija Takala.

 1980-luku oli poliklinikkatoiminnan ja seulontojen kehittämisen aikaa

Keski-Suomen Syöpäyhdistyksen syöpäpoliklinikka käynnistyi 1987. Toiminta oli monipuolista: mammografia-, tietokonetomografia- ja ultraäänitutkimuksia sekä fysiatrista hoitoa ja lääkäriasemapalveluja. Valtakunnallinen mammografiaseulonta käynnistettiin Suomessa 1987 ensimmäisenä maana maailmassa. Keski-Suomessa tämä tapahtui yhteistyössä sairaanhoitopiirin sekä terveyskeskusten kanssa. Mammografiasta muodostikin yhdistyksen malliprojekti. Syöpäyhdistys hankki yhdessä naistoimikunnan kanssa siirrettävän kuvausvaunun, joka otettiin käyttöön Äänekoskella huhtikuussa 1988. Vaunu toi yhdistystä yhä enemmän tunnetuksi maakunnassa ja laajensi toiminta-aluetta.

 1990-luvulla yhdistyksen poliklinikkatoiminta täydentyi neuvonta-asemalla

1990-luvun alussa yhdistyksen poliklinikan toiminta monipuolistui neuvonta-asematoiminnalla. Palvelut olivat ilmaisia. Lääkärin, avannehoitajan, psykologin, sosiaalityöntekijän ja terveydenhoitajan palveluiden lisäksi neuvonta-asema välitti rintaproteeseja. Vuonna 1992 toiminnanjohtajana aloitti erikoissairaanhoitaja Hilja Vainio, joka luotsasi yhdistyksen toimintaa läpi laman ja taloudellisesti haastavien vuosien yhdessä puheenjohtaja Matti Juholan kanssa.

 2000-luvulla yhdistyksen toiminta muuttui perinteiseksi kansanterveystyöksi ja yhdistystoiminnaksi.

Vuonna 2005 yhdistys myi mammografia-seulonnan Terveystalolle ja sytologian laboratorion Keski-Suomen keskussairaalalle. Nyt toiminnan keskiössä on syöpään sairastuneiden sekä heidän läheistensä neuvonta ja tuki, virkistys- ja vertaistoiminta sekä terveyden edistäminen. Lisää tietoa toiminnastamme on verkkosivuillamme, sosiaalisen median kanavissamme sekä alkuvuodesta ilmestyvässä kevään 2022 toimintaesitteessämme.

 Paikallisosastot lähellä ihmistä

Keski-Suomen Syöpäyhdistyksellä on aktiivista, vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa paikallistoimintaa Jyväskylän, Joutsan, Jämsän ja Äänekosken seudulla sekä Pihtiputaalla. Paikallistoiminnan tarkemmat tiedot ja yhdyshenkilöt on koottu verkkosivuillemme.  Kysy rohkeasti lisää ja tule mukaan!

Lähteet:

• Yhdistyksen toimintakertomukset
• Timo Oksanen: Ihmisen hyväksi, Keski-Suomen Syöpäyhdistys ry 40 vuotta (1996)